Virpojia

Lauantai oli jännittävä päivä. Joka puolella kulki pikkutrulleja, ja sai jännittää, soiko mahdollisesti omakin ovikello. Palmusunnuntai on yksi harvoja päiviä, jolloin on mahdollisuus tavata luonnollisella tavalla lapsia, joten tätä oli vähän odotettukin jo.

Ja kyllähän se ovikello lopulta soi, ja noin 6-vuotias suippolakkiin ja piirrettyihin pisamiin pukeutunut pikkunoita halusi virpoa. Tämä virpoja sai sitten vähän reilummin virvontapalkkiota, koska kukaan muu ei ollut käynyt. Edellinen kerta taisikin sitten olla vuosi sitten pääsiäisenä kun olen ollut lasten kanssa näin suoraan tekemisissä.

Useamminkin tekisi mieli olla jollain lailla tekemisissä lasten kanssa. Mutta toisaalta se tuntuu epäsopivalta, koska tietyt tahot antavat ymmärtää, että pedofiili ei saisi olla missään tekemisissä lasten kanssa. Toisaalta mitä siinä olisi pahaa, koska eihän tarkoitus tietenkään ole käyttäytyä mitenkään epäsopivasti?

Olisi mukava saada kommentteja sellaisilta, jotka ovat usein tekemisissä lasten kanssa. Tosin ymmärrän, että on suuri kynnys kommentoida. Onko se unelmien täyttymys, että saa olla lasten kanssa tekemisissä, vai kyllästyykö pelkkään ydessäoloon ja tekee aina vain mieli enemmän sitä, mitä ei voi saada?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: