Oikeusturvasta Suomessa

Viime aikoina on mietityttänyt sananvapaus Suomessa ja oikeusturva. Luin lehdestä hiljattain jutun Hannu Salaman Juhannustanssien tapauksesta. Jäin miettimään kuinka suuri valta lopulta onkaan eräillä tahoilla, jotka ammatikseen joutuvat loukkaantumaan edustamiensa tahojen puolesta. Koko jutun voi lukea täältä.

Salama siis tuomittiin kristillisten tahojen ajamana jumalanpilkasta seuraavan uskontokriittisen katkelman takia:

Ja kiitoksen kukko lauloi korkealla äänellä: ettet vainen valehteliski. Sillä on kirjoitettu: joka tekee sen yhdellekin näistä pienemmistä, niin parempi olisi että sille ripustettaisiin tahkonkivi mulkunvarteen niin kun viulunkieleen talla, mutta joka tekee saman tempun neitsyelle pääsiäisyönä, sen on oleva taivasten valtakunta.

Mutta tällaistahan ei voi enää nykyaikana tapahtua, eihän? Kuitenkin tulee väistämättä eräs hyvin samankaltainen tapaus ihan lähihistoriasta. Vaikka en missään nimessä kannata rasistisia mielipiteitä, Halla-Ahon poliittista agendaa enkä ole islam-foobikko, niin Halla-Ahon saama tuomio uskonrauhan rikkomisesta ei ole ajatuksellisesti kovin kaukana Salaman tapauksesta.

Vaikka alkuperäinen kirjoitus yleistikin tietyn islamin tulkinnan (ehkä perusteettomasti) kaikkien muslimien opeiksi, niin itse esitetty väite Muhammedista ja hänen 9-vuotiaasta vaimostaan on kuitenkin tietääkseni historiantutkimuksen mukaan tosi, samoin kun ilmeisesti fundamentalististen mulsimien oppien mukainen. Voiko tosiaan  Suomessa uskonlahkojen kokema loukkaavuus mennä sananvapauden yli? Eikö ole sallittua kritisoida uskonlahkoa siitä, että se hyväksyy lasten hyväksikäytön? Voiko tuomion uskonrauhasta tosiaan saada mainitsemalla tosiasioita uskonlahkon dogmeista?

On surullista, että sivistyksen ja suvaitsevaisuuden nimissä poljetaan sananvapautta ja asiapohjaista keskustelua. Vaikka väite olikin alun perin esitetty ilmeisen provoisoivassa ja leimaavassa tarkoitukessa, koko tapaus lopulta vain vesitti länsimaisen sivistyksen arvoja, suvaitsevaisuus mukaan lukien. Koko tapaus näyttäytyi mielipiteisiin perustuvana henkilöön kohdistuvana ajojahtina, vaikka sivistynyt reaktio näille väitteille olisi ollut asiallinen keskustelu esitetystä kritiikistä ja vastata perustelluilla vasta-argumenteilla.

Juuri tällaisia tapauksia varten sanavapaus on olemassa. On voitava esittää epäsuosittujakin ajatuksia. Toistan vielä, etten jaa Halla-Ahon arvomaailmaa, sillä hän mm. suhtautuu selvän halveksivasti pedofiilejä kohtaan. Siitä huolimatta tapaus vaikuttaa oikeusmurhalta.

Tällä kaikella on tietysti yhtymäkohta blogin aiheeseen. On olemassa tahoja, jotka ovat valmiita näkemään paljonkin vaivaa vastustaakseen kaikkea pedofiileihin liittyvää positiivista tai neutraaliakin suhtautumista. Valitettavan usein tämä näyttäytyy henkilöön kohdistuvana vihjailuna, uhkailuna tai muuna asiattomana käyttäytymisenä. Harvoin asiallisena kritiikkinä. Mitä jos tällainen henkilö ottaa allekirjoittaneen silmätikukseen? Voisiko oikeusjärjestelmä tuomita painostuksen alla tekosyiden perusteella henkilön esimerkiksi, jos hänellä on paljon lapsiin liittyviä harrastuksia?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: